Lauantaiaamun lumisateessa mietin, mitä kohteita kannattaisi hakea lumihiutaleiden sekaan. Hiiripöllötkin tulivat mieleen, mutta kun ne lähes aina istuvat tylsästi johdoilla tai pylväsissä tai korkealla latvuksissa, hylkäsin ajatuksen. Päätin yrittää pikkuvarpusia.

Kyllästyttyäni pikkuvarpusiin, päätin lähteä k.atsomaan Ahvenkosken tilannetta. Paiklla oli koskeloita, karoja ja telkkiä, mutta ei mitään niistä kuvattavissa. Kotiin sitten. Pian Ahvekosken jälkeen hokasin hiiripöllön tien varressa matalan kuusen latvassa. Autoa ei siihen voinut pysäyttää. joten oli pakko jatkaa liikennevirrassa. Vihdoin parin kilometrin ajon jälkeen saatoin pysähty ja käänty takaisin. Kävin kääntämässä auton, ja palasin paikalle. Pöllö istui edelleen nätisti paikallaan. Tämä sattui olemaan sitä täysin pelotonta tyyppiä, joka ei paljon välittänyt, vaikka hain kuvakulmia saadaksen tummaa taustalle.

I was lucky to notice a Hawk Owl next a road on top of a not so tall tree. It was snowing quite heavily and because the Owl was not high up, possibility to get dark back ground. So I turn back and managed to get pictures I wanted to have.