Lintukuvaviikko 09/2018

 



Merikotka
White-tailed Eagle Haliaetus albicilla
1.3.2018, Porvoo, Finland Canon EOS 1D X Mark II, 840 mm, f/6.3, ISO-250, 1/250 sec. Tripod used





Anna kuvalle pisteet / Give points (10 is the highest):

10 Erinomainen/Excellent
9 Kiitettävä/Very good
8 Hyvä/Good
7 Tyydyttävä/Satisfactory
6 Välttävä/Passable
5 Huono/Bad
4 Ala-arvoinen/Poor

Tähän ikään olen oppinut, että se ettei onnistu kaduttaa vähemmän kuin se, ettei lainkaan yritä. Mutta silti toimin vastoin opittua taaskin! Tällä kertaa katselin pimenevässä illassa edessä kohoavan saaren rantakalliota. Saaren metsässä merikotkat pitivät melkein jatkuvaa kalkatusta - hieno äänimaailma muuten täydessä hiljaisuudessa. Mutta useammasta hyvästä tai huonosta syystä jätin projektin kesken ja menemättä saareen. Olisin voinut jäädä odottamaan kuutamon kohoamista riittävän korkealle, niin että olisin metsän sisältä käsin päässyt kuvaamaan kotkan hahmon vasten täyskuuta. mutta kun en jäänyt. Kotona kun harmittelin laiskuuttani ja yrityksen puuttetta, Ulla kysyi helpottavan kysymyksen: “No jäikö sinne muita kuvaajia?”

Yksinäinen kotkan tai isolokin kuvaaja näkyi palailevan jäältä autonsa suuntaan, kun minä tulin rantaan työpäivän päätteeksi. Merikotkia näkyi istumassa puiden latvoissa sekä oikealla korkean saaren puiden latvoissa että kuun noususuunnassa parin kilometrin päässä Vessön rannassa. Valitsin suunnaksi jälkimmäisen. Kun oli noin puolivälissä matkaa ja komea kuun reunus juuri pilkisteli puiden takaa, kohdekotka poistui istumapaikaltaan. Pettymys oli suuri kun lähdin hiljakseen palailemaan lähtöjälkiä. Tiedossa olisi pitkä odotus, ennen kuin nuo toiset kotkat olisivat kuun kohdalla. Onneksi välillä pysähdyin kiikaroimaan kuutamon suuntaan, sillä nyt sopivasti lähekkäisten puiden latvoihin ilmestyi jostain kaksi merikotkaa.

Nyt tuli kiire, sillä kuu nousi tilanteeseen nähden vauhdikkaasti ylös puiden takaa. En päässyt riittävän lähelle, että olisin saanut molemmat kotkat kuuta vasten, kun toinen kotkista otti ja lähti. Toinenkaan ei kovin kauaa viipynyt, mutta sen sentään sain kuun kehän sisään. Paha vaan, etten ehtinyt edes syväterävyyttä haarukoimaan.

Nämäkin kotkat siirtyivät yöpymään saareen, josta kerroin ensimmäisessä kappaleessa. Kaikkiaan saareen kertyi kaikkiaan vajaat kymmenen merikotkaa, joista yksikään ei jäänyt näkyville saaren korkeimpiin latvuksiin. Senkin opin, että merikotkia lentää lähes pimeässä, joten voi hyvin olla, että jos olisin mennyt saareen, kotkat olisivat paenneet muualle.

One of my dream have been to get a White-tailed Eagle against full moon. Now I have got it, but next time when I have opportunity, I have to prepare to spend more time with the subject.

 




PisteetNimimerkkiPalaute/kysymys
10 p Rudi Molemmille kybä ja tarinalle kolmas! :D
10 p JokuMuu Lintukuvaus vaatii selvästikin myös nopeita jalkoja ja teräviä hoksottimia. Upeaa jälkeä jälleen kerran.

Pistekeskiarvo 9.07, annettuja pisteytyksiä 27.



Merikotka
White-tailed Eagle Haliaetus albicilla
1.3.2018, Porvoo, Finland Canon EOS 1D X Mark II, 840 mm, f/5.6, ISO-250, 1/250 sec. Tripod used

Edellinen viikkoLintukuva.fi Seuraava viikko