Tuli takatalvi sopivasti viikonvaihteeseen. Lauantaina sai kuvailla lintuja lumisateessa. Sunnuntaina seurasin pilivirajan lähestymisestä pohjoisesta. Näytti kirkastuvan juuri sopivasti kuun nousuaikaan. Lähdinkin hyvissä ajoin pöllömaille. Löysin kaksi hiiripöllöä, toinen oli korkealla yksinäisen haavan latvassa, toinen ladon katolla. Päätin keskittyä matalammalla, ladon katolla istuvaan. Pari tuntia ulkona hiljaisessa pakkasillassa on pitkä aika, mutta maltoin. Kymmenen minuuttia auringon laskun jälkeen täyskuu nousi näkyviin taivaanrannassa. Olin jo taivaltanut pitkän matkan poikki pellon asemiin, mutta nyt piti vielä vähän korjata linjaa kuuhun nähden - ja pöllö lensi pois, vaikkei se kait mitenkään voinut minua pelästyä.

Palasin takaisin haavalle. Hiiripöllö oli jostain syystä pudottautunut alemmaksi oksistoon, eikä mitenkään ollut kuvattavissa. Kuu vain komistui, joten päätin taas palata edelliseen paikkaan. Nyt pöllö istui kuvattavissa langalla, mutta kuulinjaan piti taas juosta pellolla - tällä kertaa takaviistoon. Ja kun putken pystytin, pöllö katosi. Oli vähän masentavaa. Kun vielä missasin kuun ohittavan joutseparven, olin jo hyvin valmis palaamaan kotiin. Sentään päätin kiertää kotimatkan haapapaikan kautta. Ja nyt pöllö istui jälleen latvassa. Taas sain juosta peltoa, että sain kuulinjan.

Tästä joku sanoo taas, että kyllä näitä kuu ja pöllö aiheita on jo kyllästymiseen saakka nähty, mutta on tämä ainakin minun arkistossani erilainen kuva aiheesta. Ja täytyy vielä sanoa, että aika vähän olen muiden kuu ja pöllö kuvia nähnyt.

Week ago Sunday was a night of the full Moon. I was once again out to search for Owls into same picture with the Moon. This time I managed to find a Hawk Owl. This may sound easy, but I guarantee, that it was not!