Kilometrin verran ennen Samaria rotkon vaellusreitin lähtöpaikkaa kääntyy itään hiekkatie kohteeseen Kallergi Mountain Refuge (minulta saa yhteystiedot tarvittaessa). Tie oli mahdoton ajettava pienelle vuokra-autollemme, mutta ylös kuitenkin menimme viiden kilometrin matkan 1670 metriin, kun Kuhnon Petrikin oli sen tehnyt (kiitos Petrille vinkistä!). En kehota ketään tekemään sitä perässä! Ottakaa yhteyttä majatalon pitäjään, joka tulee hakemaan teidät alhaalta maastoautolla 10 - 15 € hintaan tai nimellisellä parin euron korvauksella, jos yövytte ylhäällä. Tai vuokratkaa maastoauto. Me yövyimme majatalossa ja hieno yö olikin. Kirkas kuutamo valaisi vuoristomaisemaa lampaiden tiukujen soidessa vaimeana jatkuvana taustaäänenä.

Myöhästyimme tunnilla! Paikalla oli kreikkalainen kuvaaja, jonka nimen hukkasin lintupaikkaopaskirjan mukana. Vanha partakorppikotka oli tullut ruudun täydeltä ylös rotkon pohjalta majatalon jyrkänteen reunaa ylös. Seuraavana aamuna saman teki hanhikorppikotka, mikä kertoi valaistusolosuhteiden olleen myös partakorppikotkatapauksessa hankalat - sillä voi vähän lohduttautua. Majatalon emäntä kertoi partakorppikotkien olleen tänä kesänä harvoin nähtyjä, mutta edelliskesänä partakorppikotkan pesiessä vastapäisessä Samaria rotkon seinämässä, ylilennot olivat olleet päivittäisiä.

Kreikkalaisen kuvaajan vihjeen perusteella suuntasimme seuraavana aamuna saaren etelärannalla Anapoliksen kylään - viehättävä paikka! Vinkki piti, sillä hanhikorppikotkista tuli kuvia. Jeketarinan kirkko on hyvä paikka aloittaa havainnointi. Kirkon näköalatasanteelta näin pienen hanhikorppikotkaryhmän putoavan alas kylän takaisella kalliokumpareelle - sinne! Ryhmä löytyikin mukavasti kylätien varrelta. Pystytin kuvausaseman oliivipuumetsikön avoimen aukon kohdalle.

Kreetan ihmiset ovat pääsääntöisesti ystävällisiä. Oliivipuiden siimeksestä viittoili kumarainen vanha harmaapartainen lammaspaimen tervehtivän oloisesti. Tervehdin takaisin. Jätin Ullan seuraamaan istuskelevien korppikotkien touhua 500 millisen taakse tiukasti ohjeistettuna siltä varalta, että kotkat nousisivat siivilleen, ja lähdin ajamaan tietä eteenpäin mahdollisten parempien paikkojen löytämiseksi. Kylän supermarketilla näin kolme korppikotkan nousseen siivilleen. Tuli kiire takaisin. Ulla tuli yllättäen jo vastaani painava kamera jalustoineen olalla. Häntä ei ollut saanut liikkeelle parempien kuvakulmien hakeminen, vaan tielle lentelevät kivenmurikat, joita ystävällisen oloisesti viittoillut lammaspaimen oli viskellyt Ullan yrittäessä löytää kaartelevia korppikotkia etsimeen. Nousevat korppikotkat suuntasivat kylän keskustan suuntaan, jonne mekin kiireesti käännyimme raivokkaasti huitovan lammaspaimen rääkyessä perään. Jäi arvoitukseksi, mikä sai miehen raivoon. Ehkä hän ei pitänyt luontokuvaajsita?

Hanhikorppikotkia nousi tasaisena virtana ylös kukkuloilta kaikkiaan kolmisen kymmentä. Muutama tuli mukavasti kaartelemaan aivan kylän päälle. Rinteestä yläpuoleltamme kuului vanhan pariskunnan keskustelua, jossa mainittiin useamman kerran sana "fotgrafing". Talolta lähti käpyttelemään alas vanha kumarainen mummo. Lammaspaimenen käytöksen perusteella olimme varuillamme mummon kantaman kävelykepin suhteen. Onneksi sentään hän oli liikkeellä vain uteliaisuuttaan.

Hyvien tilanteiden vuoksi paikalle piti mennä vielä kerran. Päivät eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Korppikotkia tuli kyllä alas taivaalta, mutta tällä kertaa kauaksi päätietä. Anapoli on kuitenkin ehdottomasti kuvaajan kohde, jos Kreetalle eksyt. Myös Sfakian yläpuolella oleva pieni kaatopaikka saattaa olla korppikotkien vakioreitin varrella, ja lienevät ne siellä joskus alhaallakin.

Välimerenhaukat pettivät pahasti. Edellisellä vierailulla kymmenisen vuotta sitten Plataniaksen ympäristössä niitä näkyi jatkuvasti. Tällä matkalla näin vain 1 + 2 yksilöä! Kuvia tuli rusotaskuista, samettipääkertuista, alppitervapääskyistä, alppirautiaisesta ja pari töyhtökiuruista. Pääsääntöisesti linnut olivat hyvin arkoja. Liekö Kreetallakin villiä metsästystä?

Crete have not so much to offer for a bird photographer at least in August, but there is one specialty to which this may be the best place in Europe. During an one day observing at a top next of Samaria Gorge I saw four times an adult Lammergeir, but too far away to photographing. A Greeks photographer (if you read that, please contact to me - I have lost your information) had that with full frame only an hour before we arrived. The place is Kallergi Mountain Refuge, where we drove with a small hired car, but don't do that! Call to the house and they will take you up with a Land Cruiser with reasonable price - if you don't have a Jeep. The road was awful. I was told, that this year Lammergeiers have been rarely seen, but last summer those fly over almost daily, when a pair nests opposite of the place at a cliff of Samaria Gorge.

The Greeks photographed gave to us a good hint for Griffon Vultures. A small village on the Southern side of island named Anapoli is a beautiful village and obviously a good place for birds of Crete. There I saw for example the only Bonnelli's Eagle of the trip. The best was a flock of about 30 Gyps Fulvus landed on hills next to village. I got quite good opportunity to shoot picture of circling Vultures, when the flock fly off.

About ten years ago I spent a holiday in Platanias. Eleanor Falcons was seen then daily around the village. During this week I saw only twice. I don't know, what have happened!