Matkalla töihin käväisin tarkistamassa, joko poikasien päät näkyisivät niitä lämmittävän kehrääjäemon alta. Eivät näkyneet, mutta paikalta poistuessani näin punaisen välähdyksen kehrääjän silmistä. Peruutin heti takaisin ihmettelemään mistä punaväri syntyi. Opin, että nousevan auringon valon ollessa juuri katoamassa omaan varjooni, kehrääjä toinen silmä loisti kirkaan punaisena, toinen himmeämpänä valon kulmasta johtuen. Ajattelin kyseessä olevan salamakuvauksissa syntyvä ns. punasilmäefektin, vaikka en muista kertaakaan aiemmin nähneeni punasilmäefektiä luonnon valossa. Internetin tietopankki kertoi kuitenkin, että yöllä liikkuvilla eläimillä - linnuista kehrääjillä ja pöllöillä - on Tapetum lucidum, eli valoa heijastava kerros verkkokalvon takana, joka heijastaa silmään tulevan valon uudestaan näkösoluihin hämäränäköä vahvistamaan. Kehrääjällä tämä Tapetum lucidum näkyy punaisena, eli kyseessä ei ole sama punasilmäefekti joka tekee meille päiväeläimille punasilmät salaman välähtäessä.
Tämä oli jo kolmas kerta, kun Pekka Oksanen soitti minulle kertoen löytäneensä kehrääjän pesän. Löytöjen määrän selittää ahkera metsissä liikkuminen kehrääjien suosimassa kalliomännikkömaastossa. Tämän pesän poikasten kuoriutuminen ajottui elokuun alkupäiviin. 2010 löytyneessä pesässä oli runsaan viikon ikäiset poikaset 28.7., 2013 löytyneessä pesässä pienet poikaset 15. heinäkuuta. Kehrääjän ensimmäinen pesue munitaan kirjallisuustietojen mukaan aikaisintaan toukokuun lopulla, mutta yleensä kesäkuun puoliväliin mennessä. Kun haudonta-aika on noin 17-18 vrk, ja kun naaras voi jättää ensimmäisen pesyeen koiraan hoiviin noin 16 vrk kuoriutumisesta, voinee päätellä ainakin tämän kesän ja 2010 löydön olleen kesän toinen pesue, ehkä myös tuo 2013 löytö. Kehrääjän poikaset itsenäistyvät runsaan kuukauden ikäisenä. Tämän kesäisen löydön poikaset ovat omillaan siis syyskuun alussa.
Kehrääjä on erikoinen lintu. Sen pääravintoa ovat yöllä liikkuvat hyönteiset, joita se pyydystää hämärissä, eli Suomen keskikesän olosuhteissa läpi yön. Etelämpänä ja täälläkin näin syyspimeiden tullen kehrääjä on aktiivinen vain aamu- ja iltahämärissä. Väliajat kehrääjä viettää levossa niin, että ruuminläpö laskee muutaman asteen aktiiviajasta. Koska kylmällä ja sateella perhosia on vain vähän liikkeellä, voi pitkä kylmä jakso käydä kehrääjälle vaikeaksi. Sopeutumana kehrääjät voivat laskea energian kulutuksensa pudottamalla levon aikaisen ruumiin lämpöään edelleen ainakin noin 20 asteeseen. Koeolosuhteissa kehrääjä on saatettu syvään horrokseen jopa kahdeksan päivän jaksoksi, mutta luonnosta ei horrostamisen mahdollista pituutta ole tiedossa.
Siis edellisen viikkarin yhteydessä julkaisemassani piilokuvassa on kehrääjä, Löytyykö?
Kiitokset Pekka Oksaselle näistäkin kehrääjäkuvista.
Red light in eyes of the European Nightjar is because Tapetum lucidum.
A late nesting of a European Nightjar. Hatching was around 3rd of August. That means fledgings to be independent at beginning of August. Luckily we seems to get a quite warm August (even nights are quite chilly), so the fledglings have good chance to manage into flight. Thanks to Pekka Oksanen.
Palauteosio ei ole toistaiseksi käytössä
Kehrääjä
European Nightjar Caprimulgus europaeus
10.8.2015, Pornainen, Finland
Canon EOS 1D X, 600 mm, f/4.5, ISO-2000, 1/60 sec. With tripod.