Lintukuvaviikko 46/2020

 



Maakotka
CrGolden Eagle Aquila chrysaetos
14.11.2020 Canon EOS 1D X Mark II, 600 mm, f/4.5, ISO-1000, 1/1000 sec, Hand held



Anna kuvalle pisteet / Give points (10 is the highest):

10 Erinomainen/Excellent
9 Kiitettävä/Very good
8 Hyvä/Good
7 Tyydyttävä/Satisfactory
6 Välttävä/Passable
5 Huono/Bad
4 Ala-arvoinen/Poor

Lapinjärvellä yhä viihtyvien valkoposkihanhien elämä on kovaa. Voi vaan ihmetellä, miksi yhä supistuvan hanhiparven kannattaa täällä viipyä. Toisaalta olen tulkinnut, että näissä myöhään viipyvissä parvissa on suhteellisesti enemmän jalkapuolia tai siipivammaisia - ehkä ovat muutenkin heikkokuntoista joukkoa.

Seurailin viikonvaihteessa parven selviytymistä saalistajien hyökkäyksistä. Kovin vähäksi jäi aika vapaaseen ruokailuun. Lauantaina osa parvesta linnottautui joutsenten sekaan, eikä suostunut pakenemaan kanahaukkojen hyökätessä. Tämä rohkeiden joukko sai ehkä kerättyä riittävästi ravintoa kato-ohrapellolta - kunnes tuli maakotka. Ehkä hanhet palasivat ja saivat vielä tuokion ruokarauhaa illan hämärtyessä, mutta kokemukseen perustuen epäilen hyökkäysten vain kiihtyneen hämärän koittaessa.

Sunnuntaina en nähnyt hanhia kertaakaan kunnolla ruokailemassa klo 10 - 13 - tuskin ne olivat pelloilla myöskään aamulla ennen kymmentä, ehkä sitten myöhään iltapäivällä löysivät jostain rauhallisen sopen.

Kun tulin lintutornille, rantapuissa kiljui kaksi nuorta naaraskanahaukkaa. Vedessä lillui 350 valkoposkihanhen parvi. Kun kanahaukat olivat ensin ottaneet lievästi yhteen, kylläinen niistä lensi pois. Sen kupu oli näkyvästi täynnä. Paikalle jäänyt hoikempi ja nälkäisempi oli tyhmä tai epätoivoinen. Useamman kerran se ajoi vedessä kelluvan parven lentoon - jopa keskeltä järveä. Ei sillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada veden yllä iskemäänsä saalista mukaan kuitenkaan, vaikka olisi jonkun hanhista saanut iskettyä.

Edellisen lauseen selviö tuli todistetuksi vähän myöhemmin, kun hanhiparvi oli siirtymässä toisaalle järven rantapellolle ja jo melkein rannassa. Kanahaukka tuli taas vauhdilla, saaden tällä kertaa iskettyä yhden hanhen siipeen niin, että se putosi veteen. Haukka ei edes yrittänyt perässä, vaan lensi rantapuihin. Saman tien lähti merikotka liikkeelle varsin kaukaa järven takaa, lentäen matalalla ja vauhdikkaasti kohti vedessä kelluvaa hanhea. Saalis ei kuitenkaan ollut ihan avuton, vaan nousi siivilleen. Sen verran hanhen siipi oli kuitenkin vahingoittunut, ettei merikotkan tarvinnut pitkää matkaa tarvinnut takaa-ajoa jatkaa.

It is a hard time for the remaining small flock of Barnacle Geese. Goshawks, white-tailed eagles and also a golden eagle give no peace for the feeding flock. I followed the flock during the weekend. Most of the day time the flock stay at the lake, and if they get to the fields, Goshawks and Eagles attack almost immediately.

 


Kiitos palautteesta - Thanks of feedback

Voit antaa kuvalle palautetta alla olevaan tekstikenttään. Teksti tulee esille viikonkuva-sivuille.

You can send comments or ask the photographer a question by using the form below. Your comments / questions will be published on the ‘Picture of the week’ page.

Viesti/Message:


Nimi tai tunnistettava nimimerkki/Posted by:


NimimerkkiPalaute




Edellinen viikkoLintukuva.fi Seuraava viikko