|
Viimeisessä Luontokuva-lehdessä on Juha Laaksosen hauska tarina korpeista, harmaalokeista ja kala-ateriasta. Sattumosin olin lehden ilmestyessä juuri käymässä läpi viime keväänä näkemääni lahnanjako-näytelmän kuvia, jossa osallisina olivat korppi, lokit ja varikset. Nämä kaksi lähtökohdiltaan päällisin puolin hyvin samantapaista tilannetta päätyivät täysin erilaisiin lopputulemiin ja havainnoijan tulkintoihin.
Juhalla tarina syntyi lohen pään, minulla jäälle jätetyn lahnan ympärille. Lohen päästä kiinnostuivat kaksi harmaalokkia, lahnan ympärille kerääntyi kymmenisen harmaalokkia ja muutama varis. Seuraavaksi molemmille näyttämöille ilmestyi korppi. Juhan paikalla haaskan ääreltä siirtynyt korppi otti jutun ilmeisesti leikin kannalta, mutta joka tapauksessa ei pärjännyt kahdelle harmaalokille. Lahnan ympärillä kaikki väistivät kiltisti korppia. Korppi repi nokallisen lahnaa mukaansa, lensi jonnekin viemään löytönsä varastoon, ja palasi hetken päästä hakeakseen taas uuden lastin.
Juhan tarinassa korppi sai toisen kaveriksi, mutta kalanpään herruus ei sillä ratkennut. Kuuden korpin yhteistoiminta ratkaisi tilanteen mustien lintujen eduksi. Minun tarinassani ei leikitty. Yksi onneton haraalokki ei ehtinyt väistyä lahnan ääreltä korpin taas palatessa. Nyt korpille ei riittänyt, että harmaalokki tajusi yrittää pakoon korpin syöksyessä sen selkään. Seurasi noin viiden minuutin taistelu "yhteen maaliin". Verinen näytelmä päättyi harmaalokin kuolemaan.
Minä tukitsin näkemäni niin, että yksinäinen korppi hallitsi tilanteen täysin suvereenisti. Tusina lokkia eivät osanneet liittoutua yhtä korppia vastaan, eivätkä edes viisaat varikset. Vahvimman yksilön oikeudella se aina menee, totesin minä. Juha päättyi omassa havainnossaan tulkintaan, että korpit tarvitsivat liittoumaa pähittääkseen kaksi harmaalokkia.
Näennäisesti tilanteet olivat hyvin samantapaiset, mutta lähtökohdta olivat kuitenkin hyvinkin poikkeavat. Juhan korpit olivat "irtoväkeä" loppumattoman ruokatarjonnan äärellä, minun kuvieni korppi oli tehnyt arvokkaan satunnaislöydön omalla reviirillään. Sille saaliin hallinta oli arvokas juttu. Jopa niin tärkeää, että harmaalokin kimppuun kannatti käydä tositarkoituksella. Tai ehkä tämä saarison korppi oli oppinut pyydystämään aikuisia lokkeja ravinnokseen ja nyt käytti tilanteen hyödykseen?
|
 
|
