Ne oli sitten varmaan tässä, vuoden 2019 linturetket. Tänäkin aamupäivän jaksoin kiikaroida merta kartuttaakseni vuodenpinnalistaa vielä yhdellä lajilla - pikkukajavalla. No ei tietenkään onnistunut.

Vuosi 2019 oli paluuta pinnojen pariin. Jotenkin tempauduin mukaan vuodenpinnojen keruuseen - ei vähiten hyvän kirittäjän (Jari Lehtinen) syystä. Syntyi sitten uusi alueen vuodariennätys 245. Aiemmin olen päässyt kahdesti lukemaan 242. Alkuoletus oli, että nykyiset hyvät tiedotuskanavat, etupäässä WhatsUp-ryhmä, olisi tuonut uuden ennätyksen helposti, mutta yllättävän vahvasti joutui yhä turvautumaan omaan retkeilyyn .Spontaanisti havaittuja lajeja on listalla 235. Jos muistan oikein (tuskin muistan), edellisen ennätyksen 242 lajeista oli suunnilleen sama määrä spontaanisti havaittuja.

Toisten löytämien lajeja listalta löytyy kymmenen: Kiljuhanhi ja valkosiipitiira (löytäjät Nette Meriluoto ja Juha Tuomaala), isohaarahaukka (Jari lehtinen), kiljukotka (Heikki Vuonokari), kuningaskalastaja (Tapani Sikilä), virtavästäräkki (Paula Niemelä), sepelrastas (Kaija Kivekäs ja Pekka Rusanen), taigauunilintu (Teemu Lehtiniemi) sekä kashmirinuunilintu (Martti Hario ym). Monta lajia, jotka kävin bongaamassa, löysin myöhemmin itse. Jarin Ruskiksella ensin näkemä sitruunavästäräkki on vähän määritteen rajatapaus, mutta lasken lajin spontaanisti havaituksi - en mennyt sitä varta vasten katsomaan, kun näin sen pari viikkoa ensihavainnon jälkeen. Hiiripöllön kävin ensin bongaamassa, mutta sitten näin hiiripöllön puoli spontaanisti. Luulin katsovani jo aiemmin ilmoitettua, mutta myöhemmin kävi ilmi, ettei paikka ollutkaan sama, joka oli julki ilmoitettu.

Yksi mielenkiintoinen lista on yksin nähdyt dokumentoimattomat lajit eli lähtökohtaisesti epäilyttävät pinnat. Näitä lajeja on listalla viisi: haarahaukka, muuttohaukka (vain yksi havainto!), isolokki, mustaleppälintu ja taviokuurna. Isolokki oli vuoden yllättävin havainto: en ollut mitenkään valmistautunut näkemään yhtään mitään illan saarikierroksella, eikä sitten ollut kameraa mukana. Lokki lensi aivan vierestä!

Vuoden 2018 retkeilin ilman omaa kaukoputkea. Talvella hankin sitten uuden kaukoputken nähdäkseni paremmin ja enemmän. Nyt on mielenkiintoista laskea, kuinka moni laji jäi kaukoputkimäärityksen varaan - vain kaksi: jääkuikkalaji ja haarahaukka. Nuo kaksi ovat samalla ne huonoimmin havaitut lajit vuodarilistalla.

Vielä yksi pinnoihin liittyvä mielenkiintoinen tilasto: kuinka monta alueella havaittua lajia jää havaitsemieni ulkopuolelle? Jos muistan oikein, edellisen vuodariennätyksen tehdessäni niitä jäi noin kymmenen. Tiiraan on kirjattu vuodelta 2019 PSLY:n alueelta 262 lajia + ei pinnakelpoinen tiibetinhanhi + oma havaintoni naaras mäntysirkusta, joka ei ole minun pinnalistalla, mutta listautuu Tiiran lajimäärään. Toivottavasti RK palaa vielä muun Euroopan linjoille mäntysirkkunaaraiden hyväksynnässä (=246!).

Vuosien välistä vertailua alueen lajimäärissä Tiirassa vaikeuttaa se, ettei listalta poistu RK:n hylkäämät tai käsittelemättä jääneet havainnot. Jos tästä ei ihan tiedettä tee, antaa Tiiran lista jotain osviittaa alueella havaittujen lajien määrän vaihtelusta vuosien välillä. Tiiraan on kirjattu eniten lajeja tällä vuosikymmenellä vuonns 2016 (268), vähiten 2017 (253) ja keskiarvona 260,5 lajia per vuosi. Eli 2019 oli ihan hyvä, muttei huippuvuosi kuitenkaan.

Hyvä ja ahkera retkikaveri on ehdoton, jos aikoo nähdä paljon lajeja. Oikein iso erityiskiitos tämän vuoden retkiseurasta Jari Lehtiselle!

The picture of the weeks tells quiten much about my feelings of the “winter” so far. Even rowan berries have been rotten in trees.

Kiitos palautteesta - Thanks of feedback

You can send comments or ask the photographer a question by using the form below. Your comments / questions will be published on the ‘Picture of the week’ page.