Viikon Kuva 03/2217

 





Anna kuvalle pisteet:

10 Erinomainen/Excellent
9 Kiitettävä/Very good
8 Hyvä/Good
7 Tyydyttävä/Quite good
6 Välttävä/Passable
5 Huono/Bad
4 Ala-arvoinen/Poor

Two-barred Crossbill, White-winged Crossbill Finland February 2017

Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Helsinki 7.2.2017

Canon EOS-1D X Mark II + EF600mm f/4L IS II USM +2x III, 1/2500 sec, f 11, ISO 1600

In the picture of the week is a Redwing, probably a young bird.

Contact tomi.muukkonen at birdphoto.fi, Phone +358 400 968855

Kirjosiipikäpylintu syö lehtikuusen siemeniä.

Kirjosiipikäpylintu kuuluu Suomen pesimälinnustoon, ja on vieläpä yksi runsaimmista, tosin vain toisinaan. Joinain vuosina kirjosiipikäpylintuja voi pesiä Suomessa jopa 20 000 paria, kun laji on välillä lähestulkoon kadoksissa. Laji on pohjoinen, eli elää Siperian lehtikuusen esiintymisalueen läntisellä reunalla.

Suomessa tavataan neljää käpylintulajia, joista suurin on taviokuurna (18-21 cm), sitten on isokäpylintu (17-18 cm), pikkukäpylintu ( 16-17 cm) ja kirjosiipikäpylintu (15-16 cm), eli pienin on kirjosiipikäpylintu. Kirjosiipikäpylinnun nimen siis pitäisi olla pikkukäpylintu, mutta ihan hyvä näin. Iso- ja pikkukäpylintu muistuttavat kovasti toisiaan, ja jos ei ole lajeja opiskellut, niitä on hankala erottaa toisistaan. Kokeneen silmissä isokäpylintu näyttää papukaijanokkaiselta (alanokka kaareutuu jyrkästi), ja äänetkin ovat osittain erilaiset. Kirjosiipikäpylinnun ääni muistuttaa urpiaisen ääntä, vaikka onkin loxian lentoääni. Vanhat koiraat ovat punaisia, ja kaikkein punaisimpia ovat kirjosiipikäpylintukoiraat. Niistä saa kuvia ani harvoin, jos koskaan.

Muuttuva pesimälinnusto Otava 1998 kertoo seuraavaa:

Kirjosiipikäpylintu on Siperian havumetsien lintu, jonka läntisimmät vakinaiset esiintymät ovat Pohjois-Suomessa. Sen pääravintoa ovat lehtikuusen siemenet, mutta meillä laji syö etupäässä kuusen ja jonkin verran myös männyn siemeniä.

sekä

Huonoina siemenvuosina kirjosiipikäpylintu pesii harvinaisena Pohjois-Suomen kuusi- ja mäntymetsissä, mutta hyvinä vaellusten jälkeisinä siemenvuosina se voi paikoin olla pohjoisten havumetsien runsaimpia lintuja. Syksyisten suurvaellusten jälkeen lajia tavataan satunnaisesti pesivänä Keski- ja Etelä-Suomessakin.

1995 suurvaellus ulottui Ruotsiin saakka, ja hyvän kuusen siemensadon turvin useat sadat tuhannet yksilöt pesivät keväällä 1996 Pohjois-Ruotsissa.

Kiitokset Markus Varesvuolle!

Voit katsella kaikkia vanhoja viikonkuvia vuoteen 2003 selaamalla nuolella viikonkuvaikkunan alalaidasta taakse päin.

Yhteydenotot: tomi.muukkonen at lintukuva.fi, Puhelin 0400 968855






PisteetNimimerkkiPalaute/kysymys