Canon EOS-1D X Mark II + EF600mm f/4L IS II +1.4x III, 1/1000 sec, f 6,3, ISO 800

Trip to Estonia was cold but good for photographing birds. My friend Petri Pietiläinen got pictures of a Marsh Sanpiper.

Contact tomi.muukkonen at birdphoto.fi, Phone +358 400 968855

Valkoposkihanhia ja halo Eesti Viro 11.5.2017

Matkamme Petri Pietiläisen kanssa suuntautui tällä kerralla vanhaan tuttuun Viroon, Matsalunlahdelle. Petri on tarkkasilmäinen seuralainen, eikä Peteä tarvitse koskaan odottaa. Vaikka kaikki ei aina mene suunnitellusti, kuoliaaksinaurattajan kanssa on aina hauskaa olla reissussa. Tämän kertainen matka meni hyvin, vaikka totuttuun tapaan jälleen kerran kylmää ilmaa purkautui pohjoisesta.

Saapuessamme Puisenniemeen, näimme hyvin vaalean hiirihaukan, josta Petri ehti ottaa kuvan. Tällaiset Börrige-hiirihaukat ovat hyvin harvinaisia Suomessa, mutta Ruotsissa ja Virossa niitä näkee. Kyseisellä linnulla oli vaaleat hartiatkin, tumma hupun puolikas, ja siiventaipeissa tummat puolikuut alapuolella. Muuten petolintuja näkyi hyvin niukasti. Potin keräsi Petri kuvaamalla lampiviklon 10.5.. Lapasotkia oli välillä meri täynnä, eli lintuja näkyi katsoipa kaukoputkella mihin suuntaan tahansa. Välillä niitä ei näkynyt ollenkaan. Lapasotka olisi hyvinkin sopinut viikonkuvaksi, jos vain olisin onnistunut yhtenä aamuna. Lapasotkat pysyttelivät turhan kaukana rannasta, mutta yksi koiras ui niemen kärkeen. Huomasin kojusta linnun aikovan lähteä lentoon. Käänsin kameran ja ehdin mukaan liikkeeseen, mutta koska minulla oli maksimi millit ja tarkennus jossain kaukana, en saanut tarkennettua upeasti edestä lentäneeseen lintuun. Sitten eräänä aamuna, kun reilun kolmen tunnin kuvaussession jälkeen menimme aamupalalle, näimme ikkunasta lapasotkaparven uineen lähelle rantaa ja nosevan juuri lentoon. Juoksin hakemaan kameran, mutta valtava parvi oli jo suurimmaksi osaksi lentää kauemmaksi. Eipä ollut onnea sotkien kanssa.

Jäämeren ilmanala loi erinomaiset puitteet kuvauksiin.

Yksikään aamu, päivä tai ilta ei ollut samanlainen. Luonto tarjosi meille näytelmää aamusta iltaan, eikä tylsiä hetkiä juurikaan ollut. Emme tarvinneet somea, tv pysyi kiinni jokaisena iltana, vaikka Petri totesikin, että ihminen ilman somea on teeskentelyä.

Kuten Islannissa ja Norjassa kylmyys on tuttua kesälläkin, väreily on vähäistä. Vähäisen tai olemattoman väreilyn ansiosta kuvaaminen onnistui pitkillä milleillä kauempaakin lintuja häiritsemättä.

9. toukokuuta maa oli vähän aikaa lumen peitossa. Lumikuuroja tuli muinakin päivinä, ja valaistukset olivat muutenkin toivotunlaisia. Tasaista harmaata pilvimattoa ei ollut koko aikana. Viileydestä oli haittaakin, sillä kevät ei edistynyt normaalisti hyönteissyöjien osalta. Eniten hysyjä oli maastossa juuri 9.5., pajulintuja, sirittäjiä, hernekerttuja, jokunen kirjosieppo ja leppälintukin. Pääskyt aloittelivat jo pesienrakennusta. Oudointa oli, kun lumikuurojen välissä satakieli alkoi laulaa. Muuten linnunlaulua kuului vähän jos ollenkaan.

Merenrannasta löytyi riittävästi ruokaa kahlaajille, eivätkä ne tuntuneet olevan moksiskaan viileydestä, vaan ne aloittivat pesinnän samoin kuin jotkut sorsat. Ristisorsat eivät vielä aloittaneet. Lintusaaressa kävi päivittäin neljä miestä veneellä. Tuskin he munankerääjiä olivat, koska heillä oli jotain keppejä mukanaan. Varmaankin tutkijoita, jotka merkkasivat pesiä. Oudoksutti vain se, että häärivät saaressa näin kylmällä. Vaaranahan oli pesien tuhoutuminen, jos emot eivät lämmittäneet muniaan. Itse saatan ottaa kuvan pesästä, jos semmoiseen vahingossa törmään, mutta en koskaan etsi pesiä. Kuvaan pesiä vain, kun ne sattuvat olemaan kulkureittien varrella.

Matkalla Tallinnaan näimme ensin toistakymmentä tilheä poppelin latvassa syömässä punaisia "kukintoja". Tien yli lensi kaksi peltopyytä Piiloutuivat risukkoiseen ojaan, ja lähtivät muutamasta metristä. Peltopyyt lensivät pellon yli, ja heti kuin tyhjästä ilmestyi arosuohaukka, joka yritti iskeä.

Timo Luhtala kertoi, että olivat kulkeneet hänen vaimonsa kanssa shortseissa viime vuonna samaan aikaan Puisenniemessä. Nyt minulla oli käyttöä untuvatakille, joka tosin lensi mereen myräkässä. Lue kotisivuilta uusin blogini: ”Raju tuulenpuuska vei piilokojun mereen Matsalussa”

www.lintukuvaaja.kuvat.fi

Yhteydenotot: tomi.muukkonen at lintukuva.fi, Puhelin 0400 968855