Tiistaina käväisin aamulla kojussa kulorastaita kuvaamassa. Yöksi ajoin Kanteleelle yrittämään auringonlaskun ja -nousun kuvia suohaukoista ja -pöllöistä. Niittysuohaukkanaaras istui myöhäisillan laiskasti pellossa, koirasta ei näkynyt. Aamulla molemmat saalistelivat pilvisessä kelissä. Suopöllöistä ei ollut mitään havaintoa!

Keskiviikkoiltana löysin helmipöllön pesän haavan kolosta. Sitten seurasikin loman ehkä ainoa kuvaton päivä, masentavan harmaa ja sateinen torstai. Olisi kohteita varmaan löytynyt, mutta kehtaaminen ulosmenoon puuttui. Alkaako olla jo taisteluväsymystä?

Perjantaipäiväksi luvattin merisumun väistyvän, kirkastuvaa ja kohtalaista itätuulta; eli merelle arktikaa katsomaan. Sumua oli vielä ilmassa, kun aamupäivällä saavuin avomeren äärelle. Näkyvyyttä oli kuitenkin riittävästi suunnata varsin lähellä mannerta sijaitsevalle Bysketille. Jo matkalla havaitut julmetun suuret hanhiparvet sumupilvien seassa kertoivat massamuuton olevan menossa. Ja kyllä sitä menoa olikin iltaan saakka. Suurin osa muutosta tapahtui Bysketin pohjoispuolelta, valtavirta etenkin sepelhanhien osalta Bysketin ja Lehtisen välistä. Lisäksi kuikkalintuja, alleja ja mustalintuja matkasi jatkuvana virtana. Iltapäivällä saari kietoutui vielä kerran sakeaan sumuun. Juuri sumun saapuessa riutalle lensi mustatiira, joka sitten poistui sumun väistyessä. Tyyni ilta suosi kellukuvauksia, mutta mitään erikoista ei syntynyt. Lauantaiaamuna tuuli navakasti, eikä kellun kanssa ollut asiaa vesille. Sitten vielä synkkä pilvirintama vauhditti minut kotimatkaan.

Paluumatkalla pysähdyin Sarvilahden niittylle, jossa sirisi pensassirkkalintu. Otin kameran mukaan ja painuin äänen suuntaan. Samassa kuului myös viitasirkkalinnun säksätystä. Molemmat sirkkalinnut siis samalla paikalla. Yritin seurailla äänten lähteitä. jotka aina tuntuivat tulevan samalta suunnalta. Tappelivatko sirkkalinnut keskenään reviireistä, vai mistä oikein oli kyse? Seurannan päätteeksi tulin johtopäätökseen, että paikalla lauloi vain pensassirkkalintu, joka välillä vaihtoi laulun viitasirkkeliksi!

Lauantai-iltapäivällä ajelin Tesjoen alajuoksun aina Kullafjärdenille saakka sähköperämoottorin puskemalla kumiveneellä. Se oli tosi hieno reissu! Valtavan upea lehto reunustaa jokea pitkältä matkalta. Poikkesin välillä metsään kuultuani veneeseen liian-korkealla-kuvattavaksi olleen pyrstötiaispoikueen. Metsän siimeksestä ylös tähystäessäni näin hitaasti idän suuntaan matkaavan haarahaukan.

Sunnuntaiaamuna harjoittelin tulevaa työelämään siirtymistä nukkumalla peräti puoli seitsemään. Muuten toukokuun yöunet ovat päättyneet kolmen - neljän, joskus jopa viiden aikaan. Ja pääsääntöisesti ilman herätyskelloa. Aamupäiväälä kävin tarkistamassa tilanteen lapinpöllön pesällä. Emo oli yhä pesässä, joten maastopoikasia saanee odottaa vielä pari viikkoa. Tässä video huhuilevasta koiraasta, joka näin kertoo naaraalle saapuvasta myyrälähetyksestä. Taustalta kuuluu naaraan kerjuuääni.

Lintuharrastajan varhaisemalla uralla olin hyvin arka väärinmääritysten suhteen. Nyt minulla on jo varaa tunnustaa olevani erehtyväinen. Ensitunnistus meni pieleen taas kerran. Tosin epäilin kameran läpi suorittamaani maastomääritystäni niin paljon, että minulla oli kiire tarkistaa muistikortin sisältö heti kotiin tultuani. Arosuohaukkanaaras se oli, jonka olin alustavasti määrittänyt sinisuohaukaksi. Selitystä tämä erehtyminen kuitenkin kaipaa: tappelin kameran taustametsään hakeutuvan tarkennuksen kanssa niin aktiivisesti, ettei havaintojen tekoon jäänyt kunnolla aikaa. No mutta silti, olisihan sirotekoisuus pitänyt tunnistaa vaikka paljain silmin... Näin paikalla lyhyesti myös sinisuohaukkakoiraan (ja tämä määritys on oikea!).

A long story of the week in Finnish above, sorry I don't translate it to English. In the picture of the week is my first ever pictures Steller's Eider taken with floating hide. As additional pictures I have another of the Steller's Eider and a Pallid Harrier. Also I have a short video of a booming male Great Grey owl