Tyypillinen kuvia valkoposkihanhien saapuessa Lapinjärven maisemiin on, että ensimmäiset suuret kokoontumiset tapahtuvat sänkipelloilla avarilla lakeuksilla. Jos jollain sänkipellolla on jo ollut suuri kokoontuminen, on melkein varmaa, ettei samalla paikalla ole uutta suurta parvea seuraavina päivinä. Hanhet putsaavat peltoja leikkuupuimurilta jääneistä viljantähkistä, joten mitäpä niiden kannattaisi samaan paikkaan palata. Syksyn edetessä suuret massat hakeutuvat yhä kauemmaksi yöpymispaikoilta ja/tai yhä pienemmille peltoalueille. Sänkipelloillakin on eroja, vaikken ole asiaa kunnolla tutkinut, mutta luulen että esimerkiksi ohrapellot ovat suositumpia kuin vehnäpellot. Onko ohran puinnissa enemmän hävikkiä?

Kun isot aukeat on laidunnettu, parvet siirtyvät hyvinkin vaatimattoman oloisille pienille sänkipelloille. Mutta mistä ihmeestä parviäly tietää, ettei lakeudelle enää kannata palata, kun sänkipellot ovat suunnilleen putsattu? Mistä parvet tunnistavat pellot, jotka on jo laidunnettu? Kuinka parviäly muistaa, ettei tuhon suuntaan kannata enää lähteä? Selvästi parvet palaavat aamulla peltosaroille, jossa eilen olivat illalla olleet ruokailemassa. Sekin ihmetyttää, kuinka ihmeessä ne sinne osaavat umpisumussa?

A part of a huge flock of Barnacle Geese landing in a misty morning light.

Kiitos palautteesta - Thanks of feedback

You can send comments or ask the photographer a question by using the form below. Your comments / questions will be published on the ‘Picture of the week’ page.