Torstaiaamuna vietin neljä tuntia Kalskärillä. Jo ennen rantautumista näin kolme merikihua jahtaamassa tiirojen saalista. Sinnikäs ryöstöjahti kesti vartin verran ja sitten oli vähän aikaa hiljaisempaa. Aamun mittaan oli useampi vastaava yhden, kahden, kolmen tai neljän merikihun järjestämä jahtinäytös. Oletin, että sama porukka pyöri paikalla koko aamun. Kuvista kuitenkin näkyy, että ainakin osa joukosta vaihtui. Luulenpa melkein, että kaikki havaitut jahtitilanteet olivat muuttomatkalla pysähtyvien eri kihujen järjestämiä ja että kihuja oli oikeasti enemmän kuin mitä tietojärjestelmiin merkkasin.

Oppaat - tai ainakn ne opukset, joista olen oppini aikoinani saanut - kertovat, että vanhojen merikihujen siipien alapinta on yhtenäisen tumma ja että siiven alapinnan poikkijuovaisuus ovat nuorten ja esiaikuisten piirre. Olen kuitenkin nyt kuvaamisen myötä ihmetellyt, kuinka monella muuten vanhan oloisella syksyisellä merikihulla on poikkijuovia osalla siiven alapinnan peitinhöyheniä. Onkohan tuo tämän päivän oppien mukaan enää lainkaan ikätuntomerkki peruspukuisilla merikihuilla?

Viikolla tuli sentään yksi vähän parempi laji, kun Kuuskoskelle ilmestyi virtavästäräkki, spontaanisti havaittujen vuodenpinnojen luku on nyt 240.

Kiitos palautteesta - Thanks of feedback

You can send comments or ask the photographer a question by using the form below. Your comments / questions will be published on the ‘Picture of the week’ page.

Virtavästäräkki
Gray Wagtail Motacilla cinereus
14.8.2018 Loviisa, Finland
Canon EOS R6, 600 mm, f/4, ISO-6400, 1/4000 sec, Hand held